Helenan avioliitto

kirjoitti: Tyttären poika Arvi Viitala

Nuoren naisen tavoitteisiin usein kuuluu myöskin avioliitto. Oliko pappilan työpaikka näköalapaikka? vai oliko muutoin tullut vastaan nuorukainen joka voisi olla elämän kumppani. Ihminen jonka kanssa uskalsi ryhtyä katsomaan tulevaisuutta yhteisenä. Kysymyksen herättävä pohdiskeluni syy lienee siinä että ylkämieheksi hakeutuva Jaakko Autio sittemmin Isoisämme, ei käsityksemme mukaan ollut kovinkaan kirkollinen, hengellisyyteen hakeutuva luonne varsinkaan. Mikä ohjasi Jaakon perehtymisen pappilan piiriin niinkin pitkällisin seuraamuksin. Kärsämäen kirkon alttarille nuori pari Helena ja Jaakko kuitenkin astuivat 28 päivänä elokuuta 1904. Avioliittoon vihkimisen suoritti pastori J Lescelius kolmas näistä aikaisemmin mainituista armovuotten saarnaajista. Helena oli pappilassa oljessaan nähnyt monia avioliittoon vihkimisiä joista kokemuksensa mukaisesti oman tilaisuutensa halusi toteuttaa kirkossa.

Kuvaus nuoresta aviomiehestä: Jaakko oli Aution talon poika Saviselin kylästä (Autio myös talon nimi) Kärsämäelle 1880 luvulla perustetun kansakoulun ensimmäisiä oppilaita. Hän oli vastikään palannut Amerikasta talorahoja tienaamasta. Vanhemman veljensä Heikin kanssa olivat edistyksen miehiä. Ajoivat polkupyörillä mikä silloisessa ympäristössä oli vielä varsin harvinaista. Aution pojat Heikki ja Jaakko olivat ottaneet kotitilan hallinnan vastuulleen vararikkouhkan takia mikä myöskin antaa vastauksen poikien asiointiin pappilassa. Keisarillinen hallitus tukemalla maan asuttamista antoi lainaa velkojen hoitoon, niin veljestenkin kohdalla. Vuotuiset lainanhoitomatkat ja ns. papin maksut saattoivat veljekset pappilaan siinä lienee ainakin oletettu syy puolison ja puolisoiden löytymiseen. Heikiltä kuoli ensimmäinen vaimo muutamaa vuotta myöhemmin ja hänkin sai pappilasta emäntäpiian vaimokseen.

Paikkakuntalaisilla olleen käsityksen mukaan seurakunnan kautta saatu rahallinen tuki oli Rovastilta saatua koska lähes neljä vuosikymmentä kärsämäkeä johtanut rovasti Frosterus hoiti samalla kunnankin asioita tosin pitäjän isäntientoivomukseen perustuen. Ei ole tarkkaa tietoa kuinka kauan Helenan työpappilassa jatkui mutta oletamme loppuneen kekriin 1904.