Kuoppalassa luettiin paljon

Jo ennen sota-aikaa oli Kuoppalassa hyvät edellytykset harrastaa lukemista. Etukamarin seinällä oli suuri lasiovilla varustettu kirjahylly, joka oli täynnä kunnankirjastosta lainattuja kyläläisten käyttöön tarkoitettuja kirjoja. Tarkoitus oli, että kirjat vaihdetaan tietyin ajoin ja näin kyläläisillä on mahdollisuus käyttää hyväkseen kunnan kirjastoa. Niin pian kuin opin lukemaan, pääsin minäkin osalliseksi kirjaston tarjoamasta hyödystä. Jo ennen lukemaan oppimistakin oli mahdollisuus tutkia kuvia. Tuolta ajalta on hyvin jäänyt mieleen yksi varsin kookas teos. Tuskinpa minä sitä paljon luin, mutta siitä keskusteltiin. Se oli Hallan Ukko. Kirja hyrynsalmelaisesta jääkärien etappimiehestä Juho Heikkisestä. Hänestä oli tuo kirja ja hänhän kuoli vuonna 1938. Siis ilmeisesti vielä ajankohtaista keskustelua.
Kuoppalaan kylän postinkantaja jätti kyläläisten postin. Postinkatajana oli Kuoppalassa oloni alkuaikoina Janne Mämmi, Kujalan Janne. Vaikean astman vuoksi Janne joutui jättämään raskaat postimatkat ja sitten tehtävää hoiti Juho Telinkangas. Tietenkin me poikaset seurasimme, mitä lehtiä kylään tuli ja usein niihin oli tilaisuus tutustua lähemminkin.
Sodan jälkeen kirjastokaappi siirrettiin Törmälään. En tiedä, mitä keskusteluita asiasta käytiin, mutta ymmärrän, ettei silloin ollut Kuoppalassa kiinnostusta kirjaston hoitoon. Eino ja Yrjö olivat juuri palanneet sodasta. Heillä oli vastuu omista nuorista perheistä ja elämä Kuoppalassa oli järjestettävä kokonaan uusiksi. Otto Hepoaho oli tunnetusti kirjallisuuden harrastaja ja oli valmis ottamaan kirjakaapin hoidon vastuulleen. Kun sitten jo isompina poikina kävimme Törmälässä kirjoja lainaamassa, osallistui Otto kirjojen valintaan ja keskusteluun kirjoista.
Sen muistan, että vaarikin seurasi lehdistä varsin tarkkaan jatkosodan tapahtumia. Kun syksyllä 1944 lehdissä kerrottiin rauhan neuvotteluista ja viimein sodan päättymisestä Venäjän kanssa sekä rintaman kääntymisestä pohjoiseen Saksaa vastaan, niin Kuoppalassa silloin ollut sotavanki Aleksi esitti vaarille kysymyksen; ”molempi parempi Stalin vai Hitler.” Tähän vaarin vastaus oli; ”molempi parempi.” Pian tämän jälkeen näille kylällämme olleille sotavangeille tuli palautus ja kylältämme lähtö. Kuorma-auto tuli heitä hakemaan ja jälleen Kuoppalan pihassa oli tällainen historiallinen tapahtuma, johon kerääntyi paljon saattomiehiä.