Jaakko-vaarista

Blogissamme on sen nimihenkilöstä ja eräistä muistakin kerrottu jo aika paljon ja mielenkiintoista. Neljäkymmenen avioliittovuoden ajan Helena Sofian rinnalla ollut Jaakko-vaari on jäänyt varsin vähille muisteluksille. Ehkä siihen on syynä, että hän ei ollut mikään innostunut tarinankertoja, eikä me nuoret olleet myöskään vielä kiinnostuneita vanhoista asioista. Ilmeisesti Helenan ja Jaakon lapsetkaan eivät olleet kovin paljoa kyselleet. Muistan kyllä muutaman kesäisen sunnuntaipäivän, kun Kuoppalassa oli vieraana Honkalan Ukki. Muu väki oli poissa kotoa. Papat istuivat kahdestaan tuvan pöydän ääressa ja kyllä siinä juttu kävi. Minulla olisi ollut tilaisuus kärpäsenä kuunnella, mutta eipä alun toisella kymmenellä olevalla poika-viikarilla riittänyt kiinnostusta. Mieleeni jäi kuitenkin Honkalan Ukin juttu jostakin rahanteko koneesta, joka oli ollut jonkun tarinan henkilön vinttikamarissa. Blokissammekin on sentään kuva Jaakko-vaarista amerikassa. Aluksi epäiltiin kuvan aitoutta, mutta se sai poikamme Arton mielenkiinnon heräämään, viimeinkin ja hän täällä kotona käydessään istui muutaman tunnin Siirtolaisinstituutin sivuilla. Tulostikin sieltä monia tärkeitä tietoja ja sitten kirjoitti yhteenvedon, jonka nyt liitän tämän jatkoksi. Keskustelun toivon Jaakko-vaarista jatkuvan. Eino Viitala.

Helena on aiemmin kertonut 7.11.2008 kiinnostavia asioita nuoresta Jaakko Autiosta eli tulevasta Helena Sofian puolisosta. Blogissa mainitaan tuolloin, että ”jossakin vaiheessa, ilmeisesti ennen avioliiton solmimista, Jaakko kävi reissun Amerikassa. Ei hän lapsilleen Amerikan ajoista kertonut, ei edes sitä, missä töissä hän Amerikassa oli. Todennäköisesti siltä ajalta oli kuitenkin Kuoppalassa Amerikan arkku, jonka alaosassa säilytettiin sokeritoppia ja yläosassa kortteja ja valokuvia. Amerikan muistona on myös kuva Jaakosta, salskeasta nuoresta miehestä.” Lisäksi todetaan, että ”ilmeisesti Amerikan reissu onnistui Jaakolta taloudellisesti hyvin, sillä Saviselän kyläkirjassa kerrotaan, että Jaakon isä Jaako Luttinen myi 26 päivänä kesäkuuta 1903 Aution talon pojilleen Heikille ja Jaakolle tasan veljesten kesken.”

Vaikka muistikuvia Jaakko Aution Amerikan reissusta ei ole luvassa, niin jotakin tietoa on löydettävissä ja joitakin oletuksia tehtävissä muiden lähteiden perusteella.

Siirtolaisinstituutin tietokantoihin sisältyvästä passiluettelosta löytyy tieto, että 1875 syntynyt talollisen poika Jaakko Autio Kärsämäeltä on saanut passin 25.11.1898 Amerikan matkaa varten. Tämä ei voine tarkoittaa ketään muuta kuin meidän sukumme Jaakko Autiota.

Siirtolaisinstituutin sivuilta matkustajaluettelosta puolestaan löytyy tieto, että vuonna 1899 Jaakko Autio, iältään 24 vuotta, on ostanut matkalipun Hangosta Ishpemingiin Amerikkaan. Ishpemingin kaupunki sijaitsee Michiganiin osavaltiossa lähellä Kanadan rajaa. Tämäkin tieto hyvin todennäköisesti tarkoittaa sukumme esi-isää Jaakko Autiota. Matkustajaluettelossa mainitaan vasta vuonna 1902 seuraavan kerran Jaakko Autio nimisen henkilön matkustaneen Amerikkaan, mutta tämä ei oikein käy yksiin sen edellä mainitun tiedon kanssa, että Jaakko Autio oli jo 1903 palannut Amerikasta ja oli Amerikassa tienatuilla rahoilla tuolloin ostamassa isältään kotitilaa.

Matkustajaluettelosta löytyy myös tieto, että Jaakko Autio aloitti Amerikan matkan Hangosta ja laivan nimi oli Astraea matkan hinnan ollessa 268 markkaa ja lähtöpäivä Suomesta 27.5.1899. Astraea-laiva on ollut Suomen höyrylaivaosakeyhtiön omistama alus, josta löytyy tietoa ja myös kuva verkkosivuilta: http://www.genealogia.fi/emi/



Astraea-laivalla matkaa tehtiin vain Englantiin saakka Hullin kaupunkiin itärannikolle ja sieltä matka on jatkunut ilmeisesti junalla länsirannikolle johonkin satamakaupunkiin (Glasgow tai Liverpool). Valitettavasti Siirtolaisinstituutin sivuilta löytyvässä matkustajaluettelossa ei ole mainittu tarkemmin, mikä laiva on ollut matkustusvälineenä Englannista Amerikkaan eikä myöskään sitä, mikä on ollut lähtö- tai päätesatama, mainittuna on ainoastaan varustamo eli ”Allan Line”.

Kun voidaan olettaa, että päämäärä oli tuo matkustajaluettelossa mainittu Ishpemingin kaupunki Michiganissa niin on mahdollista, että päätesatama on ollut Boston. Internetistä nopeasti etsien löytyi nimittäin tietoja siitä, että Allan Line on kuljettanut noina vuosina kesäaikaan matkustajia Glasgow -Boston reitillä. Arvailujen varassa on myös se, kuinka matka taittui Bostonista Ishpemingiin, mutta varsin mielenkiintoinen yksityiskohta ja samalla arvoitus syntyy tiedosta, joka on pääteltävissä Jaakko Autiosta säilyneessä valokuvassa (ks. tämä blogi 7.11.2008). Kuvan reunasta on nähtävissä tarkasti katsomalla, että kuvauspaikka on ollut Penfieldin kuvaamo East Main Street -kadulla Warren-nimisessä kaupungissa Massachusettsin osavaltiossa. Kyseessä oleva Warren sijaitsee melko lähellä Bostonin kaupunkia. Olisiko ollut niin, että Jaakko Autio on poikennut valokuvaamossa jo menomatkalla eli on saapunut Bostonin satamaan ja lähtenyt taittamaan matkaa junalla.

Varmasti löytyisi jostakin tietoja siitä, kuinka siirtolaisten oli tapana Ishpemingiin tai yleensäkin Michiganiin matkustaa Bostonista ja Suomesta (vaihtoehtoinen reitti olisi ilmeisesti ollut matkustaa valtamerilaivalla Englannista Kanadan puolelle Halifaxiin ja sieltä eteenpäin Michiganiin). Varmalta joka tapauksessa näyttää että Jaakko Autio on mennyt Michiganin Ishpemingiin ja jossain vaiheessa käynyt kuvaamossa tuolla Warrenin kaupungissa Massachusettsissa.

Suomalaisista siirtolaisista Michiganissa ja Ishpemingissä löytyy paljonkin tietoa. Ishpeming on 1900-luvun alussa ollut yksi keskeinen suomalaisten asuinpaikka Michiganissa. Kaupungissa on ollut rautakaivoksia ja ensimmäiset suomalaiset lienevät menneet sinne 1870-luvulla ja 1900-luvun alussa heitä on ollut noin puolitoista tuhatta. Pari luterilaista kirkkoakin kaupungista tuolloin löytyi ja suomalaisten raittiusseura. Hyvin tavallista oli, että tuossakin kaupungissa suomalainen siirtolainen kävi jonkun vuoden ajan tienaamassa rahaa kaivostyössä ja palasi sitten takaisin Suomeen. Tähän joukkoon näyttää siis liittyneen myös esi-isämme Jaakko Autio. Arto Viitala.

Kun tarkastelin noita Arto tulostamia Siirtolaisinstituutin sivuja, laskin niistä 6 eri Jaakko Autiota Pohjanmaan pitäjistä, jotaka olivat hakeneet Amerikan passin ennen vuosisadan vaihetta, niin voidaan kai pitää varmana, että vaarimme, joka voidaan tunnistaa iän ja kotipaikan perusteella,on mennyt v.1899 ja palannut viimeistään varmaan 1903, kun jo seuraavana vuonna vihittiin avioliittoon Hellena Sofian kanssa. Kun muistamme, miten tarkka vaari oli rahan käytössä niin ymmärrämme erään Amerikan kävijän kertomuksen, että noina vuosisadan vaihteen vuosina suomalaiset hankkivat hyvin kaivoksissa. Kun saivat tavoittelemansa summan kokoon niin lähtivät kiireesti kaivoksista ja hankkivat yrityksen joko Suomesta tai sieltä Amerikasta. Eino.