Jaakon sukulaisia

Jaakon isän nimi oli Jaakko Juhonpoika ja äidin nimi Liisa Abrahamintytär. Jaakon äiti kuoli tammikuussa 1889. Saviselän kyläkirjaan on tallennettu Liisan kuoleman jälkeen tehty perunkirjoitus, jossa luetellaan tarkasti Aution kiintiä omaisuus. Lisäksi todetaan, että vainajalta jäi "Leski mies Jaako Autio ja hänen kanssaan saatuja 5si Lasta, poika Henrik (Heikki) 20 vuoden, Jaako 13 vuoden, Mikko 9 vuoden, tytär Amanta, joka on naimisissa Torp. Herman Jernforsin kanssa, ja tytär Gretakais 15 vuoden Ijässä".

Isä-Jaakko meni uudelleen naimisiin Vilhelmiina Lehtolan kanssa ja otti sukunimekseen Luttinen. Tästä avioliitosta syntyi neljä lasta: Anna (myöhemmin Hyvölän emäntä), Hilda (Mämmen emäntä), Josefiina (Viinu) ja Benjamin eli Pentti. Näiden kaikkien lasten sukunimi oli Luttinen.

Jaakko Luttinen jäi uudelleen leskeksi, kun Vilhelmiina kuoli joulukuussa 1901. Jaakko asui Autiossa lastensa kanssa senkin jälkeen, kun hän oli myynyt Aution talon pojilleen Heikille ja Jaakolle vuonna 1903. Mahtoi Autiossa olla vilskettä, kun siellä 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä asui muutamia vuosia yhdessä isä-Jaakko perheineen, Heikki perheineen ja poika-Jaakko perheineen. Poika-Jaakkohan muuttikin jo 1907 Sydänmankylään.

Jaakko Luttinen kuoli joulukuussa 1917 87 vuoden ikäisenä. Kuolinilmoituksessa mainitaan, että häntä jäi kaipaamaan 4 poikaa, 5 tytärtä ja 30 lastenlasta.

Autio oli Helenan, Jaakon ja heidän lastensa vakituinen kyläpaikka Sydänmaankylään muuton jälkeen. Siellä poikettiin Selissä kaupassa käydessä mennen tullen. Myös Aution väki kävi kylässä Kuoppalassa. Hilma ja Heimo olivat myös koulukortteeria Autiossa. Hilma oli samanikäinen Heikin ja Hannan pojan Einon kanssa ja yhdessä he kävivät koulua.

Manta-täti asui ensin perheineen Istukaissaaressa ja muutti myöhemin Pulkkilaan Koskenrannalle. Jaakko, Helmi ja Hilma kävivät ainakin kerran kylässä Manta-tädin luona. Vierailu tehtiin Hessu-ruunalla. Hessun vauhtihan ei ollut päätä huimaava, ja Jaakko-isäkin meinasi jo hitauteen kyllästyä. Niinpä Helmi ja Hilma kuulivat, että Jaakko keskusteli kyläpaikkaan saapuneen vieraan miehen kanssa Hessun myymisestä. Sehän pelotti ja jännitti tyttöjä, sillä Hessu oli kaikista vioistaan huolimatta aivan kuin perheen jäsen, jota lapset rakastivat suuresti. Onneksi kaupasta ei kuitenkaan tullut mitään, vaan Hessulla tultiin takaisin kotiin.

Reeta-täti asui perheineen Piippolassa. Hilma muistelee hänen käyneen ainakin kerran tyttärensä Elman kanssa Kuoppalassa. Aili Autio muistaa Einon kertoneen, että Reeta-tädin luona käytiin aina Piippolassa myllyssä käydessä. Helena-äiti lähetti tällöin aina miehensä sisarelle tuliaisina lihaa, voita ja leipää.

Jaakon veli Mikko asui ensin perheineen Kylänsaaressa. Myöhemmin hän muutti Kiuruvedellle Korpelaan. Hän vieraili usein synnyinseudullaan. Matkat taittuivat useimmiten pyörällä. Mikko oli oikea kauppamies: milloin hän myi kelloja, milloin kinttaita, milloin jotain rihkamaa. Hinnat olivat kyllä halvat, niin että ei oikein tiennyt, oliko kaupankäynti Mikolle rahallisesti tuottoisaa.

Myös Jaakon nuorempaan lapsisarjaan kuuluvia pidettiin sukulaisina. Annin ja Hildan luona Hyvölässä ja Mämmessä vierailtiin usein. Hilma kertoo, että ne Hyvölän ja Mämmen talot olivat kansakouluaikana hänelle mieluisia kyläpaikkoja, joissa hän usein yöpyikin.

Josefiina eli Viinu-täti asui miehensa Aatu Moilasen ja lastensa kanssa Pyhännällä Kiviperällä. Moisasen talliin jätettiin monesti hevonen ja jatkettiin matkaa linja-autolla Kiuruvedelle. Kiuruvedellähän käytiin siihen aikaan esimerkiksi lääkärissä. Viinu-täti poikkesi myös aina Kuoppalssa Saviselissä käydessään.

Pentti-setä muutti Kiuruvedelle Remeskylään Mikko-veljensä lähelle. Kiuruveden sukulaiset ovat aina olleet Kärsämäen Aution suvulle tärkeitä. Yhteyttä on pidetty ja pidetään vieläkin.