Nuori Helena Sofia Ahonen

Helena Sofia Ahonen syntyi 5.7.1881 Jalasjärvellä. Hänen vanhempansa ovat Samuel Matinpoika Ahonen ja Maria Liisa Liisantytär Ahonen. Ahosen perheeseen syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta, joista kolme kuoli aivan pieninä.

Helena Sofia muutti Kärsämäelle. 24.4.1899. Kirkonkirjojen mukaan hän muutti yhdessä vanhempiensa ja kahden nuorimman veljensä Samuelin ja Salomonin kanssa. Hilma-äitini kuitenkin muistelee, että Helena Sofia olisi tullut Vanhankosken perheen kanssa jo ennen vanhempiaan. Ahosen perhe asettui asumaan Venetkankaan (Ketolan) tilalle.

Helena Sofian nuoruudesta emme tiedä paljon. Voi kyllä kuvitella, että muutto toiselle paikkakunnalle ja toiselle murrealueelle ei ollut aivan helppo. Äiti kertoi, että Helena Sofia puhui aluksi eteläpohjalaista murretta, mutta vaihtoi sen nopeasti paikkakunnan murteeksi, koska toiset nuoret nauroivat hänen puheelleen.

Helena Sofia oli sisäpiikana pappilassa kirkkoherra Tenlenin aikana. Otto Alfred Tenlen oli Kärsämäelllä kirkkoherrana 1.5.1899-30.4.1902. Pappilassa oli silloin useita piikoja, sisäpiian lisäksi ainakin köökipiika ja navettapiika.Pappila oli varmasti siihen aikaan arvostettu työpaikka. Kuitenkin "herrasväen" ja palkollisten välinen ero oli suuri ja palvelusväen täytyi tuntea asemansa ja paikkansa. Kun joku piika erehtyi kerran syömään hopealusikalla, se tuntui olevan niin paha asia, että sitä ei saa anteeksi millään.

Emme tiedä, milloin ja missä Helena Sofia tutustui tulevaan mieheensä Jaakko Autioon. Olisiko niin, että Jaakko olisi pappilassa lainaa maksamassa käydessään tutustunut näppärään sisäpiikaan? Vai oliko niin, että Ritomäen Ketolassa asuva Helena ja Saviselän Autiossa asuva Jaakko tapasivat toisensa jossain seudun nuorten riennoissa?

Helena ja Jaakko vihittiin avioliittoon 28.8.1904. Helena oli avioliiton solmiessaan 23-vuotias ja Jaakko 28-vuotias. Hilma muistelee, että Helena ja Jaakko olisi mahdollisesti vihitty kirkossa, koska Helena Sofia oli kertonut päättäneensä, ettei häntä ainakaan pappilassa vihitä. Pappilan piiat kutsuttiin usein vihkimistilaisuuden todistajiksi ja nuoret tytöthän löysivät aina arvosteltavaa ja naureskeltavaa vihkiparien käyttäytymisessä.